Monikulttuurisuustaitojen kehittÄmissuunnitelma

Kontiolahden kouluissa opiskelevat maahanmuuttajaoppilaat ovat lähes poikkeuksetta Kontiolahden Vastaanottokeskuksen kautta maahan tulleita turvapaikanhakijoita (enem-mistö afrikkalaisia), suurin osa yksin maahan tulleita alaikäisiä ja viime vuosina myös hei-dän myöhemmin tulleita perheenjäseniään. Kouluissamme on ollut myös romaneja ja suomenruotsalainen oppilas. Toukokuussa 2008 alakoulussa on 17 (Ahokkalassa ja Leh-mossa), yläkoulussa 41 ja lukiossa 7 maahanmuuttajataustaista oppilasta. Valmistava esiopetus ja perusopetukseen valmistava opetus alle 13-vuotiaille järjestetään Ahokkalan koulussa ja valmistava opetus 13 -17 -vuotiaille Kontiolahden koulussa. Mo-lemmissa on vuosittain yleensä 2 (joskus ollut jopa 3) ryhmää. Opetuksen kesto on vähin-tään 500h eli yksi lukukausi, tavallisesti yksi lukuvuosi ja tarvittaessa pitempikin (etenkin yläkouluikäiset luku- ja kirjoitustaidottomat). Perusopetukseen valmistavilla luokilla on enintään 10 oppilasta/ryhmä. Valmistavan opetuksen aikana on pääosin S2-opetusta, mut-ta myös muita peruskoulun oppiaineita, tärkeimpänä matematiikka sekä taito- ja taideai-neet. Tänä lukuvuonna oman äidinkielen opetukseen on ollut mahdollisuus osallistua so-maleilla. Myös islamin uskonnon opetukseen ovat vapaaehtoiset voineet osallistua. Integ-rointia yleisopetukseen tehdään jonkin verran jo valmistavan opetuksen aikana, mutta var-sinainen integrointi aloitetaan valmistavan opetuksen jälkeen, kun jokaiselle oppilaalle osoitetaan oma kotiluokka. Yläkoulussa on lisäksi nivelluokkia (maahanmuuttajien pien-opetusryhmiä), joiden kautta varsinainen tuettu ja hallittu integrointi yleisopetukseen tapah-tuu vähitellen. Lukuvuoden 2007-08 alussa maahanmuuttajien pienryhmä aloitti myös joustavan perusopetuksen hankkeessa . S2-opetus tapahtuu pienryhmissä maahanmuutto-opettajien ja S2-pätevyyden omaavien äidinkielen opettajien voimin, integroidut oppilaat ovat osittain mukana äidinkielen ja kirjal-lisuuden opetuksessa. Aineenopettajien ja maahanmuutto-opettajien yhteistyö kaikissa oppiaineissa on jatkuvaa ja toimivaa. Oman äidinkielen opetusta on järjestetty vain soma-lin ja darin kielessä. Muita vieraskielisiä oppilaita on ollut valmistavan opetuksen jälkeen lukumääräisesti niin vähän, ettei opetuksen järjestäminen eikä aina opettajien saaminen-kaan ole ollut mahdollista. Yleisopetukseen integroiduilla maahanmuuttajaoppilailla on mahdollisuus aineenopettajan tai maahanmuutto-opettajan antamaan tukiopetukseen tai erityisopettajan antamaan eri-tyisopetukseen, oman kielistä tukea vain harvoin (venäläinen avustaja, somalin /darin kie-len opettaja, pitempään Suomessa ollut samankielinen oppilas, kielitaitoinen opettaja). Kontiolahden kouluissa on ollut maahanmuuttajataustaisia oppilaita vuodesta 1995 alkaen, alussa vain alakoulussa omana ryhmänään ja yläkoulussa muutamia yksittäisiä oppilaita. Ahokkalan koulussa (alakoulu) on ollut heti 1995 lähtien päätoiminen valmistavan luokan opettaja. 2000-luvulla myös yläkouluikäisten määrä on lisääntynyt, joten valmistavaa ope-tusta on alettu järjestää ja nivelluokkakin on toiminut useita vuosia. 2003 lähtien yläkoulus-sakin on ollut kaksi pysyvää maahanmuutto-opettajaa, joten opetusjärjestelyjä on voitu kehittää monipuolisesti. Maahanmuuttajataustaisten oppilaiden opetus ja opiskelu koulussamme on alkanut viime vuosina toimia yhä paremmin. VESO -päivillä on usein ollut aiheena maahanmuuttajat; luennoitsijoina ulkopuolisia ja oman talon väkeä. Pienluokanopettaja-järjestelmä myös ylä-koulussa ja säännöllinen viikoittainen yhteydenpito vastaanottokeskukseen auttaa tunnis-tamaan ongelmia mahdollisimman varhaisessa vaiheessa. Myös oppilaiden integrointi yleisopetukseen sujuu nykyään paremmin rehtorin, apulaisrehtorin, aineenopettajien ja maahanmuutto-opettajien yhteistyön tuloksena. Kuitenkin erityisesti aineenopettajien ja luokanopettajien täydennyskoulutusta monikulttuurisuuteen liittyvissä asioissa tulee tukea yhä edelleen. Tulevaisuuden suunnitelmia: Näin ollen seuraava suuri haaste onkin maahanmuuttajataustaisten oppilaiden ja valtavä-estöön kuuluvien kontaktien syventäminen. Maahanmuuttajataustaisen oppilaan integroin-tia yleisopetuksen luokkaan on tuettava enemmän oppilaiden lähtökohdista. On kehitettä-vä menetelmiä, joiden avulla oppilaiden tutustuminen toistensa kulttuureihin tehostuu ja integroidun oppilaan kotoutuminen suomalaiseen koulujärjestelmään helpottuu. Tämän haasteen olemme jo ottaneet vastaan ja kokeilemme keväällä draamapedagogiikan kei-noin auttaa kulttuurien kohtaamista. Lisäksi tukioppilastoiminnassa monikulttuurisuus nos-tetaan tänä keväänä esille muutamien koulutustapahtumien aiheena. Jo nyt koulumme tukioppilaissa on yksi maahanmuuttajataustainen oppilas ja samoin oppilaskunnan halli-tuksessa, ja heidän määräänsä pyritään lisäämään. Joensuun MOKU -hankkeessa tehtyä ’Matroskin muuttaa Suomeen’ -elokuvaa ja siihen liittyvää opetuspakettia tullaan myös käyttämään etenkin alakoulun puolella. Olemme aloittaneet maahanmuuttajaopetuksen omien internet-sivujen tekemisen ja olemme myös suunnitelleet Oulun Maailmankoulun malliin ’matkalaukkuja’ eli info-paketteja eri kulttuureista, joita alamme koota syksyllä. Näi-den molempien tavoitteena on helpottaa valtaväestön tiedon saantia vieraskielisten oppi-laiden kulttuureista ja heidän opiskelustaan koulussamme. Tarkoituksemme on levittää monikulttuurisuushanke kunnan muillekin kouluille (nyt yläkoulu ja Ahokkala), joten tulem-me perustamaan syksyllä pari yhteistä työryhmää (päiväkodit, alakoulut, yläkoulu ja lukio), joiden tehtävänä on suunnitella ja toteuttaa näitä ja muita integrointiin liittyviä tukikeinoja. Vuosien ajan olemme valmistavan opetuksen aikana tehneet jonkin verran yhteistyötä yleisopetuksen luokkien kanssa mm. liikuntatapahtumia, joitakin yhteisiä opiskeluprojekte-ja, yläkouluikäisten alakoulu- ja päiväkotivierailuja, mutta tätä toimintaa tullaan myös huo-mattavasti lisäämään. Lukio, joka toimii yläkoulun kanssa samoissa tiloissa, on myös luon-teva yhteistyön lisäämisen foorumi. Jo nyt maahanmuuttajataustaiset oppilaat voivat jous-tavasti käydä lukion kursseja sekä valmistavan opetuksen aikana, että nivelluokalta. Luki-on kanssa on suunnitteilla mm. maahanmuuttajataustaisten oppilaiden ja lukiolaisten yh-teinen ’etnistä ruokaa’ -kurssi. Sitä mukaan kun kuntaan muuttaa kokonaisia perheitä, tulemme panostamaan myös van-hempien kanssa tehtävän yhteistyön kehittämiseen. Ensimmäinen erillinen somalivan-hemmille pidetty vanhempainilta helmikuussa sujui hyvin ja niitä tullaan jatkossa myös tar-vittaessa järjestämään eri kieliryhmille. Jonkun verran koulun tiedotteita on tänä vuonna käännetty somalin kielelle ja tätä toimintaa myös jatketaan ja tarvittaessa lisätään muitakin kieliä. Lisäksi koulun oppilasrekisteriin ja atk-pohjaiseen arviointiin aiotaan tehdä tarvittavia muutoksia niin, että se soveltuu myös maahanmuuttajaopetuksen tarpeisiin. Yhteistyö monien sidosryhmiemme kanssa on myös jatkuvan kehittämisen kohteena. Vas-taanottokeskukseen meillä on hyvin toimiva lähes päivittäinen yhteys sähköpostin ja puhe-limien välityksellä, lisäksi vastaanottokeskuksen ja koulun edustajat kokoontuvat 1-2 ker-taa kuukaudessa koko kouluvuoden ajan keskustelemaan koulutyön sujumisesta. Kunnan sosiaalitoimeen ja muihin kunnan viranomaisiin yhteyksiä kehitetään sitä mukaa kuin oppi-laita on siirtynyt vastaanottokeskuksesta kuntalaisiksi ja perheitä on tullut kuntaan. Koska suuri osa yläkoulun valmistavan opetuksen oppilaista on yli 16-vuotiaita, erityinen paino- pisteemme on työelämään ja suomalaiseen ammatilliseen koulutus-järjestelmään tutustut-taminen. Joustavan perusopetuksen hankkeessa on luotu lisää yhteyksiä sekä paikalli-seen yrityselämään, että toiselle asteelle, mutta siinä on vielä myös paljon tekemistä. Myös työvoimahallinnon palvelujen käyttäminen ja oppilaiden ohjaaminen niiden käyttäjiksi on koko ajan lisääntynyt. Lopuksi haluamme mainita. että yläkoulumme hakee Suomen Kulttuurirahaston Myrsky-hankerahaa monikulttuurisen taideprojektin toteuttamista varten lukuvuodeksi 2008-09. Projekti toteutetaan sekä koulupäivien aikaan työpajoina että kouluajan ulkopuolisina ker-hotunteina. Projektissa on tarkoitus tuottaa taideteoksia uusiin vuodenvaihteessa valmis-tuviin lukion ja yläkoulun välisiin tiloihin, joihin myös osa maahanmuuttajien pienopetus-ryhmistä tullaan sijoittamaan. Monikulttuurisuus -hankkeen ohjausryhmän puolesta ___________________________

Source: http://www.edu.fi/download/121788_kontiolahti_kehittamissuunnitelma_08.pdf